Responsiivinen viikkoraha

Neliö - Satu Saari
Satu Saari

Jokainen tyylillään, kunhan lapset oppivat, ettei raha kasva puussa. Ei edes Säästöpankin rahapuussa.

Viikkoraha, taskuraha tai kuukausiraha

Lapsen käyttörahan nimitys ja määrä vaihtelevat perheittäin kuten rahan ansaitsemiseksi tehtävät ponnistelutkin. Toiset lapset saavat taskurahansa tekemättä mitään, osa joutuu puurtamaan viikkorahansa eteen. Kumpi on parempi, sen päättäköön kukin perhe itse.

Kouluihin toivotaan jatkuvasti lisää talousasioiden opetusta, mutta perusasioiden opettelu kannattaisi aloittaa jo kotona. Kansantalouden perusajatuksen, rahan kiertokulun, opettamiseen pienet kotiaskareet saattavat hyvinkin sopia. Lapselle tulisi opettaa rahan ansaitsemiseen, käyttöön ja kuluttamiseen sekä säästämiseen liittyviä asioita.

Miten taskuraha ansaitaan?

Alakoululaisille sopivia kotitöitä ovat roskien vienti, koiran ulkoilutus, postin haku, nurmikon leikkuu tai tiskikoneen tyhjennys. Yläasteikäisille voisi teettää jo astetta vaativampia hommia kuten imurointi, pyykkihuolto tai kaupassa käynti. Joissakin perheissä on jopa käytössä yhdessä vanhempien ja lasten kanssa laadittu hinnasto kotitöistä.

Monessa perheessä edellytetään jokaisen osallistumista perheen yhteisen arkeen ilman erilliskorvausta. Näitä perheen omia luontoisetuja ovat omien jälkien siivoaminen, oman huoneen siistinä pito sekä omien likapyykkien toimittaminen pyykkikoriin. Ylimääräinen palkinto hyvin suoriutuneesta tehtävästä motivoi tavoittelemaan yhä parempaa suoritusta. Suoritus voi olla koulutehtävä, kotityö, urheilu tai vaikka esimurkkuikäisen hyvä käytös. Hyvänä kannustimena tai palkintona toimii raha, herkku tai huvittelu. Myös ylimääräinen peliaika tabletilla tai pelikoneella on varsin tehokas. Tämä valitettavasti pätee vain ala-asteikäisiin koululaisiin, joiden ruutu- ja peliaikaa on säännöstelty.
Näillä kavereilla viikkoraha on ns. responsiivinen*): Taskurahaa saa pyydettäessä ja perustellusti, vain tarpeeseen. Hyvät suoritukset ja reippaat kotiaskareet korvataan ylimääräisenä peliaikana lasten oman toiveen mukaan. Näin toimitaan muuten meidänkin perheessä.

*) Responsiivinen = johonkin mukautuvasti reagoiva.

Kuluttajaliiton kotisivujen mukaan 10 – 12-vuotiaat saavat taskurahansa:

  • 64 % säännöllinen taskuraha
  • 59 % lahjat
  • 54 % isovanhemmilta saadut rahat
  • 42 % kotitöiden tekeminen
  • 10 % pyytämällä saadut rahat
  • 4 % kodin ulkopuolelta saadut rahat

Jokainen tyylillään, kunhan lapset oppivat, ettei raha kasva puussa. Ei edes Säästöpankin rahapuussa.

Rahapuu

Miten viikkorahat käytetään?

Pikaisen lähipiirikyselyn mukaan viikkorahoja käytetään lapsen herkku- tai karkkipäiviin sekä puhelimen käyttö- ja nettiliittymämaksuihin. Myös kalliit harrastukset nielevät leijonanosan lapsen käyttövaroista.

Harva lapsi tai nuori saa rahaa käyttöönsä kolikkoina tai seteleinä. Harmi, sillä rahankäytön opettelu ei suju ilman kommelluksia ja hauskoja tilanteita. Oman lapsuuteni kauppaleikit leikki- ja vaihtorahoineen olivat opettavaisia, mutta nykyisin auttamattoman vanhanaikaisia. Rahankäytön harjoittelu tapahtuu tosielämässä huomattavan paljon varttuneempana verrattuna 70-luvun lasten irtokarkkiostoksiin.

Käteinen on muuttunut muovikortiksi

Käteisen sijasta Visa Electron on nuorille kätevä maksuväline, jonka käyttöä vanhemmat voivat ohjata sopivilla vuorokausittaisilla nosto- ja ostorajoilla. Ostoksen loppusumma on aina ”tasan” eikä vaihtorahoja tarvita. Korttikäyttöä on myös helppo seurata verkkopankista tai tiliotteelta.

Miksi kannattaa säästää?

Uuden polkupyörän tai pelikoneen hankkiminen vaatii etukäteissäästöä. Säästöt voivat koostua syntymäpäivänä saaduista rahalahjoista tai vähitellen kootuista viikkorahoista, mutta paras polkupyörä ikinä on itse säästetty ja hankittu!

Kannattaa sopia etukäteen säästötavoitteesta, jossa lapsi kerää osan summaa ja vanhemmat pistävät loput. Oman säästöosuuden ollessa kohtuullinen viikko- ja lahjarahoihin nähden tavoite ei tunnu mahdottomalta ja motivaatio säilyy.

Elämässä voi tulla tilanteita, jolloin pienestäkin säästöstä voi olla iso apu. Säännöllinen säästäminen on varautumista, joka luo tulevaisuuden turvaa. Tässä elämänopissa voimme kaikki vanhemmat toimia esimerkkeinä.

Satu Saari

Kommentoi, ole hyvä

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s