Tuottavuushyppy 15 minuutissa

Jussi Hakala
Jussi Hakala

Yksi kilpailukykyä parantava tekijä on tuotannon yksikkökustannusten pienentäminen.

Hallitusneuvottelut käyvät kuumimmillaan. Uutta prosessissa on se, että hallitustunnustelija Sipilä pyrkii sitouttamaan työmarkkinajärjestöjä päätöksiin rinnan hallitusneuvottelujen. Logiikka on yksinkertainen. Mikäli työmarkkinajärjestöt ovat mukana talkoissa, julkisen talouden sopeuttamistarve on pienempi ja se vaikuttaa hallitusohjelmaan.

Tarvitaan yksimielisyyttä ja aikaa

Ruotsin ja Saksan esimerkki kertoo, että kansantalouden kilpailukyvyn parantaminen vaatii monia pieniä samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Toimenpiteiden yhteisvaikutus on vasta merkittävä. Sekä työmarkkinajärjestöjen että poliittisten puolueiden tulee päästä yksimielisyyteen monista pienistä teoista. Vasta sitten voidaan odottaa tuloksia, eikä niitäkään kovin nopeasti.

Yksi kilpailukykyä parantava tekijä on tuotannon yksikkökustannusten pienentäminen. Nykypäivänä tämä on ymmärrettävä koskevan myös palveluiden tuottamista. Kysymys ei ole enää teollisuuden yksikkökustannuksista pelkästään.

Markka-aikana devalvoitiin

Ennen vaaleja julkisuudessa keskusteltiin myös palkkojen jäädyttämisestä tai jopa laskemisesta. Ennen vanhaan oman valuutan aikana, markka-aikana asia hoidettiin devalvaatiolla, joka kustannettiin kuluttajan ostovoiman heikkenemisenä. Koska palkkaan ei nimellisesti kajottu, devalvaatio oli ikään kuin puudutettu ansiotason leikkaus.

Nyt ollaan aika yksimielisiä siitä, että palkkojen leikkaus aiheuttaisi negatiivisen kierteen taloudessa. Ostovoimaa katoaisi hetkessä merkittävästi ja seuraus saattaisi olla deflaation (hintojen laskun) käynnistyminen. Deflaatio taasen pysäyttää talouden aktiviteetin, kun yritykset pidättäytyvät investoinneista ja jäävät odottamaan hintojen laskua.

Pomppaisiko tuottavuus työajan pidentämisellä?

Työajan pidentäminen voisi sen sijaan mahdollistaa tuottavuuden hyppäyksen. Julkisuudessa on mainittu tavoitteeksi 5 %:n tuottavuushyppäys. Mitä 5%:n lisäys työajassa tarkoittaisi. Mikäli puhutaan vajaan 8 tunnin työpäivästä se merkitsisi n 15-20 minuutin pidennystä työpäivään tai 6 viikon lomapäivistä 1 ½ päivän nipistämistä.

Ei kuulosta pahalta, jos samalla saataisiin kurottua kerralla kiinni puolet Saksan ja Ruotsin etumatkasta. Sen on arveltu olevan n. 10 %-yksikön luokkaa hintakilpailukykynä. Ratkaisevampaa tietysti on, mitä lisätyllä työajalla saadaan aikaan.

Jussi Hakala

Kommentoi, ole hyvä

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s