Kuudes aalto tulee! Oletko valmis?

Keijo Koskinen”Epävarmuuden maailmassa tulevaisuus on luotava itse – siellä sattumalle on jätettävä mahdollisimman vähän sijaa.”

 

Moni globaali ongelma ilmastonmuutoksesta valtiontalouksien kestävyysvajeisiin johtuu siitä, että on eletty liian pitkään tuhlailevassa läpivirtaustaloudessa. Se on talousmalli, joka perustuu pitkälti neitseellisten raaka-aineiden käyttöön ja jossa voitot, niukkuus ja ympäristön pilaantuminen jakautuvat epätasaisesti. Viime kädessä kaikki kärsivät yhteisen resurssin huonosta hoitamisesta.

Miten tämä näkyy yksittäisen kansakunnan, seutukunnan tai kansalaisen taloudessa? Esimerkiksi Suomen talous on riippuvainen lukuisista teknologioista, jotka perustuvat läpivirtaustalouteen. Käytämme energiantuotantoon, teollisiin- ja palveluprosesseihin uusiutumattomia tuontiraaka-aineita ja se näkyy kauppataseessamme sekä valtion taloudessa. Toisaalta esimerkiksi metallien jalostus, joka tuottaa toistakymmentä prosenttia Suomen kokonaisviennistä, on kärsinyt hintojen laskusta kasvun hidastumisen takia.

Monet seutukunnat puolestaan ovat hävinneet globaaleilla markkinoilla tehtaansa ja työpaikkansa maille, jotka saavat käyttöönsä tuotantoresursseja halvemmalla – mutta jotka usein ulkoistavat sivuvirtansa pilaten ympäristöä. Täällä Suomessa kansalaiset eivät välttämättä huomaa neitseellisten resurssien niukkuutta kuluttajahintojen kallistumisena, koska globalisaation markkinoiden logiikka ulkoistaa hintojen nousupaineen hankkimalla työpanoksen ja muut resurssit mahdollisimman halvalla. Sen sijaan monet ovat saaneet tuntea globaalitalouden nahoissaan työpaikkansa menetyksenä.

Kiertotalous on kuudennen aallon perusta

Aika alkaa nyt olla otollinen uudenlaisen nykyistä kestävämmän talousjärjestelmän luomiseksi. Uudet teknologiat ja liiketoiminnan innovaatiot mahdollistavat kestävän kasvun. Näköpiirissä on uusi innovaatioaalto ja uutta talouskasvua, joiden ajurina on kiertotalous. Kiertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu.

Kiertotalouden suurin arvopotentiaali ei kuitenkaan ole materiaalivirroissa tai jätteessä. Niitä arvokkaampia hyödyntämistapoja ovat laitteiden huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus. Sitran tilaaman konsulttiyhtiö McKinseyn selvityksen mukaan pelkästään kiertotalous tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Kyse on huomattavasta mahdollisuudesta, johon on syytä tarttua.

Kun nyt käytössä olleet teknologiat ja niiden hyödyntämistavat ovat tulleet tiensä päähän, niitä aletaan korvata uusilla entistä taloudellisemmilla ja vähemmän ympäristöä kuormittavilla ratkaisuilla. Maailmassa on valtavat määrät pääomia, jotka on valjastettavissa tähän työhön. Pitkään jatkunut maailmantalouden epävarma ja hitaan kasvun aika luo osaltaan painetta uuteen sykliin. Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat maailmanlaajuisesti ovat kasvussa. Materiaalien ja energian älykäs käyttö on näistä uusista liiketoiminta-alueista tärkein.

Liedon Säästöpankki rakentaa tulevaisuutta

Loppukesästä 2015 käynnistyy Turun seudun yrittäjien aloitteesta alkunsa saanut yrityskehittämö Bastu, jonka tarkoituksena on rakentaa Varsinais-Suomen alueelle 6. aallon yritystoimintaa. Resurssiniukkuus on 6. aallon keskeinen ajuri, joka pakottaa meidät ajattelemaan totuttuina pidettyjä asioita kokonaan uudella tavalla ja tuottamaan uusia innovaatioita, jotka perustuvat materiaalisen arvonluonnin sijaan entistä useammin digitaaliseen arvonluontiin, immateriaaliseen arvonluontiin tai kaikkien edellä mainittujen yhdistelmiin.

Bastu toimii hankkeen työkaluna, alustana ja verkostona. Turun yliopiston Tulevaisuustutkimuskeskuksen toteuttama hanke on osa Sitran ja Turun kaupungin aloittamaa kolmivuotista yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi. Liedon Säästöpankilla on hankkeessa vahva rooli. Hanke sai alkunsa pankin isännöimän tilaisuuden seurauksena yrittäjien otettua yhteyttä asiantuntijana puhuneeseen professori Markku Wileniukseen. Tästä kehkeytyi yhteistyö, jonka seurauksena yrittäjät, pankki ja edellä mainitut rahoittajat sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskus alkavat nyt yhdessä rakentaa hyvää tulevaisuutta.

”Liedon Säästöpankille hanke on luonteva osa sen vastuullisuuteen perustuvaa toimintaa” toteaa toimitusjohtaja Jussi Hakala. Hankkeen yhteyteen on perusteilla myös rahasto, jonka avulla voidaan auttaa kehityskelpoisia innovaatioita markkinoille. Professori Wileniuksen sanoin ”epävarmuuden maailmassa tulevaisuus on luotava itse – siellä sattumalle on jätettävä mahdollisimman vähän sijaa.”

Keijo Koskinen
Kirjoittaja toimii Bastun koordinaattorina

Kommentoi, ole hyvä

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s