Nato ja talous

Vaaka - Jussi HakalaNatolla on turvallisuuspoliittisen näkökulman lisäksi myös taloudellinen ulottuvuus.

Natojäsenyyttä on tähän saakka tarkasteltu puhtaasti turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Aivan samoin, kuin aikanaan EU-jäsenyydellä oli talouden lisäksi turvallisuuspoliittinen ulottuvuus, on Natolla turvallisuuspoliittisen näkökulman lisäksi myös taloudellinen ulottuvuus.

Presidentti Martti Ahtisaari kiteytti jo 2000-luvun alussa, että Suomen paikka on Natossa yksinkertaisesti siksi, että Suomen paikka on kaikissa niissä keskeisissä järjestöissä, joissa muutkin läntiset demokratiat ovat.  Silloin Ahtisaarta ei kuunneltu ja tällä hetkellä tilanne on jäsenyyden kannalta paljon monimutkaisempi.

Natojäsenyydestä olisi Suomelle ilman muuta positiivisia vaikutuksia talouden näkökulmasta. Mikäli Suomi olisi Naton jäsen ja Naton suojasateenvarjon alla, olisi Suomi houkuttelevampi vaihtoehto investoijille.

Mitä suurempia ja pitkäaikaisempia investointeja Suomeen tehdään, sitä tärkeämpää investoijille on, että kohdemaan taloudellinen ja poliittinen tilanne on vakaa.

Hallitus pyrkii vaikuttamaan talouden kilpailukykyyn ja vahvistamaan työrauhaa yhteiskuntasopimuksella. Yhteisöveroa on laskettu Suomessa houkuttelevammalle tasolle. Kaikki toimet tähtäävät investointien houkuttelemiseen ja työllisyyden parantamiseen. Huhtikuussa 2016 Ahtisaari otti kantaa myös tähän näkökulmaan. Hänen mukaansa on vaarana, että länsimaiset sijoittajat menevät Suomen sijasta Baltian maihin, koska nämä ovat Natomaita (Turun Sanomat 7.4.2016).

Natojäsenyyden myönteistä vaikutusta on vaikea arvioida. Hieman osviittaa antaa se epävarmuus, jota Britannian eropohdinta EU-jäsenyydestä on aiheuttanut. Saksan keskuspankin tilastojen mukaan investoinnit Britanniaan supistuivat jo vuonna 2015 peräti 40 % (Helsingin Sanomat 15.5.2016).

Turvallisuus eurooppalaisten huolenaiheena

Suomelle olisi suuri arvo sillä, että EU ottaisi suurempaa roolia myös turvallisuuspuolella. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on johdonmukaisesti ajanut EU:lle suurempaa roolia turvallisuuspolitiikassa.  Niinistön mukaan tässä olisi EU:lla hyvä sauma toimia, koska turvallisuus huolestuttaa eurooppalaisia kaikkein eniten. Se parantaisi myös EU:n mainetta (Turun Sanomat 14.5.2016).

Niinistö toivoi myös, että EU ja Nato tekisivät yhteistyötä hybridisodankäynnin saralla. Tämä oli Niinistöltä mielenkiintoinen avaus. Mielenkiintoiseksi sen tekee mielestäni juuri se, että yhteistyötä Naton kanssa voitaisiin harkita myös paloittain.

Erittäin mielenkiintoinen palanen on ilmapuolustus ja ohjuspuolustus. Suomen akilleen kantapää on kriisitilanteessa ilmatilan hallinta. Mikäli tähän saataisiin apua Natolta tai EU:lta ”ostopalveluna”, olisi Suomen puolustuskyky huomattavasti uskottavampi.

70-luvun alussa käytiin kamppailu Suomen EEC-jäsenyydestä. Ruotsi ja Itävalta saivat rauhassa solmia sopimuksen 1972, mutta Neuvostoliiton salaisen painostuksen seurauksena Suomi jäi välitilaan roikkumaan. Sopimus oli neuvoteltu valmiiksi, mutta sitä ei uskallettu allekirjoittaa. Viimein monien mutkien jälkeen Suomikin pääsi EEC:n jäseneksi syksyllä 1973, kun Neuvostoliitto antoi Kekkoselle luvan sopimuksen solmimiseen.

Toistaako historia nyt itseään? Suomi uskoo voivansa tehdä päätöksen Natojäsenyydestä tarvittaessa samaan aikaan Ruotsin kanssa. Niin uskottiin EEC:n suhteen myös 1972, mutta Ruotsi livahti sisään ja Suomi jäi ulos, kunnes onnistui sopimaan asiasta Neuvostoliiton kanssa. Luultavasti Venäjä yrittää ainakin estää Suomen jäsenyyden, vaikka Ruotsi ja Suomi tekisivätkin päätöksen samaan aikaan.

Jussi Hakala

Kommentoi, ole hyvä

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s