Järki ja tunteet

Vaaka - Jussi HakalaPopulismista on tullut realiteetti, joka on otettava huomioon yhtenä tulevaisuuden ennusteisiin vaikuttavana faktana riippumatta siitä, mitä mieltä asioista ollaan.

Olin äskettäin eläkevakuutusyhtiö Varman tilaisuudessa. Siellä toimitusjohtaja Risto Murto esitteli näkemyksiään maailman menosta. Olen kuullut aikaisemminkin hänen teräviä ja analyyttisiä puheenvuorojaan. Nytkin tiesin, että luvassa on näkemyksellistä puhetta tulevaisuudesta. Puheensa alussa Murto luetteli ajan merkittäviä ilmiöitä kuten tuottavuuden kasvun pysähtyminen maailmanlaajuisesti. Yhtenä merkittävänä ilmiönä hän mainitsi populismin ja poliittisten järjestelmien epävakauden.

Populismista onkin tullut realiteetti, joka on otettava huomioon yhtenä tulevaisuuden ennusteisiin vaikuttavana faktana riippumatta siitä, mitä mieltä asioista ollaan. Viimeksi näimme populismin vaikutukset brexitissä. Seuraavana vuorossa on USA:n presidentin vaalit.

Tuore suomalainen taloustieteen nobelisti Bengt Holmström tiivisti tilanteen seuraavasti. ”Clinton tietää, että monet ongelmat ovat niin monimutkaisia, ettei niihin ole helppoja vastauksia. Hillary puhuu pitkään ja monimutkaisesi niin kuin minäkin. Trump ei mene yksityiskohtiin millään tavalla. Trump lupaa ylimalkaisesti hoitaa ongelmat ”(Talouselämä nro 36).

Jo 1800 vuotta sitten roomalainen Cicero kirjoitti: ” Puhetaidossa, hyvä Catulus, ei mikään ole tärkeämpää, kuin se, että puhuja voittaa kuulijoiden suosion ja saa heidät kannalleen ei niinkään järkiperäisen perustelun kuin tunteellisen kiihotuksen ja mielen hämmennyksen kautta. Ihmiset tekevät paljon enemmän päätöksiä vihasta, rakkaudesta, mielihalusta, kiukusta, tuskasta, ilosta, toivosta, pelosta tai mistä tahansa tunneimpulssista enemmän kuin totuudesta, periaatteesta, moraalisäännöistä, oikeudellisista käytännöistä tai laeista käsin.” (Tarinan valta/ Juhana Torkki)

Samassa kirjassa Torkki siteeraa saksalaista politiikan tutkijaa Georg Klaus, s. 1912: ”Antamalla lyhyen lauseen käytölle valta-asema on mahdollista muuntaa poliittisesti vakavat tekstit kevyeksi ajatustavaraksi. Lyhyet lauseet poistavat pitkälti lukijan ajattelutyön. Ne sopivat siis myös manipulaation, mielipiteeseen vaikuttamisen keinoksi. Pääasiassa lyhyistä lauseista muodostuva artikkeli vaikuttaa iskevästi, herättää emootioita ja saavuttaa kiinnostavan, ärsyttävän näennäisluonteen.”

Some tykkää populismista ja populisti somesta?

Twitter, Facebook ja erilaiset muut sosiaalisen median sovellukset tarjoavat erinomaisen alustan tällaiselle kirjoittamiselle. Facebookin tykkää-toiminto tekee mielipiteen muodostuksen helpoksi: tykkään, en tykkää. Helppoa ja yksinkertaista, mutta valitettavasti todellisuus ei ole näin yksinkertainen. Sosiaalinen media on luonut otollisen pohjan populismin levittämiselle aivan uudessa mittakaavassa.

Brexitin jälkeen demokratian ja kansanäänestysten luonnetta on ryhdytty pohtimaan entistä enemmän. Presidentti Ahtisaari vertaa Nato-päätöksen viemistä Suomessa kansanäänestykseen pelkuruudeksi. Poliitikot, päätöksentekijät, joiden pitäisi omata paras tieto tai hankkia se ja tehdä päätös, menevätkin kansanäänestyksen taakse.

Tarina ja tiede, usko ja järki ovat olleet ikuisesti kilpasilla keskenään. Niiden ristiriita elää jokaisessa yksilössä. Torkki nostaa näiden suuntien esimerkiksi Jeesuksen ja Sokrateen. Sokrateen tapa keskustella oli älyllinen. Hän tarjosi kuulijoilleen järjen ravitsevia, mutta ei niin hyvänmakuisia siemeniä. Jeesus sen sijaan puki sanomansa tarinaan ja vetosi ihmisten tunteisiin. Molemmat henkilöt ovat jääneet ihmiskunnan historiaan ja kollektiiviseen muistiin, mutta keskinäisessä vertailussa Jeesuksen vaikutus maailmanhistoriaan oli mullistava.

Vääriä päätöksiä ajattelun nopeudesta riippuen

Talousnobelisti Daniel Kahneman on kirjoittanut 2011 tiedon ja tunteen vaikutuksista päätöksentekoon maanläheisen kirjan nimeltään ” Ajattelu, nopeasti ja hitaasti”. Kirja keskittyy erityisesti intuition aiheuttamiin vinoutumiin käsityksissä ja päätöksenteossa. Kirja on hyvä oppitunti kaikille siitä, miten helposti sorrumme vääränlaisiin johtopäätöksiin. Kahnemanin perusteesin mukaan meitä hallitsee kaksi ajattelun mallia: Järjestelmä 1 toimii automaattisesti ja nopeasti vähäisin ponnistuksin ja ilman tahdonalaisen säätelyn aistimusta. Järjestelmä 2 kiinnittää huomion ponnistusta vaativiin mentaalisiin toimintoihin.

Inhimillistä kyllä, tyydymme usein helpompaan 1. järjestelmän tuottamaan ratkaisuun emmekä vaivaudu pohtimaan asioita syvällisemmin. Näin taisi käydä myös briteille kollektiivisesti. Trump puolestaan luottaa tarinaan ja toivoo, että äänestäjät tyytyvät käyttämään vain 1. järjestelmäänsä päätöksenteossa. Tänään tätä kirjoittaessani Trump meni jo niin pitkälle, että kutsui valintaansa uudeksi brexitiksi. Pian saamme tietää, mihin amerikkalaiset päätyivät.

Jussi Hakala

Kommentoi, ole hyvä

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s