Ymmärtävä työyhteisö on uusi musta

Markus Lauri neliö
Markus Lauri

Työelämä on murroksessa. Uudet työpaikat syntyvät asiakaspalvelutaitoa, asiantuntijuutta ja luovuutta vaativille aloille, jolloin kaikkien yrityksessä työskentelevien henkilöiden innostus työn tekemiseen on organisaation elinehto. 

Nobelisti Edmund Phelpsin julkaisun (2013) mukaan taloustiede ei riittävästi huomioi ihmisten innostuksen ja motivaation merkitystä yrityksen taloudelliselle tuottavuudelle. Ovatko organisaatiot toimintaa suunnitellessaan ymmärtäneet, että yrityksen joustavat prosessit eivät riitä? Muuttuva toimintaympäristö vaatii yksilöiden kykyä reagoida nopeasti organisaation joustavien prosessien sisällä! Jarenko ja Järvilehto kysyvät ”Työn Tuuli” – lehden artikkelissaan (2014): ”Miten voidaan edellyttää nopeaa yksilön reagointia, jos yksilöä ei nappaa”. Palataan siis tarinassa yksittäisen ihmisen työmotivaatioon ja sisäiseen innostumiseen.

Motivaatio on liikettä

Käsite ”motivaatio” tulee latinankielisestä sanasta, joka tarkoittaa liikkumista tai liikuttamista. Tarkemmin määriteltynä tällä liikkeellä on tietty voimakkuus, joka on riippuvainen siitä, kuinka voimakkaasti ihminen haluaa saavuttaa jotain.

Ihmisellä on kaksi tapaa motivoitua: sisäinen ja ulkoinen. Ulkoinen motivaatio on reaktiivista ja huomio keskittyy tehtävästä saatavaan palkkioon tai rangaistuksen välttämiseen. Vastaavasti sisäinen motivaatio on proaktiivista ja tekeminen itsessään synnyttää ihmisessä innostuksen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sisäisesti motivoitunut henkilö on tuottavimmillaan ja samanaikaisesti voi hyvin. Loistava yhtälö ja tähän on organisaatioissa pyrittävä, mutta miten?

Autonomiasta innovatiivisuutta ja työmotivaatiota

Autonomia on tutkimuksen perusteella yksi ihmisen sisäisen työmotivaation syntymisen keskeinen osa-alue. Autonomian ja vapauden valinnan tunne syntyy siitä, että ihmisen ajatuksilla on merkitystä työhön liittyvistä yksityiskohdista päätettäessä. Autonomian vastakohta on kontrolli, joka rajoittaa ihmisen mahdollisuutta työskennellä itsenäisesti ja omien valintojensa kautta.

Autonomia näkyy henkilössä aloitteellisuutena, innovatiivisuutena, luovuutena ja kokeilunhaluna, mikä johtaa siihen, että hän kantaa aidosti vastuuta omasta työskentelystään ja tuloksellisuudestaan. Vapauden tunne ja itseohjautuvuus saa ihmisen myös sitoutumaan työhönsä ja työn tavoitteisiin paremmin.

Autonomia rakentuu vuorovaikutuksessa ja vaatii toteutuakseen molemmin puolisen luottamuksen esimiehen ja tiimiläisen välillä.

Tärkeää on kuitenkin muistaa, että tarve autonomian kokemiseen on yksilöllistä. Työterveyslaitoksen psykologi Matti Virtanen toteaakin Taloussanomien (2015) haastattelussa, että organisaation esimiestyössä tulee huomioida yksilölliset erot. Toinen kaipaa autonomiaa, toinen ei.

Innostus työntekoon syntyy työntekijän ja työnantajan yhteistyönä

Keskeisin asia liittyen autonomiaan on se, että vapaus ja vastuu mahdollistuvat yhdessä. Luottamus ja epäluottamus ovat samanaikaisesti esiintyviä voimia, joita eri tekijät luovat ja ylläpitävät. Organisaation on ymmärrettävä, että autonomia on taito, johon koko organisaation tulee kasvaa. Organisaation tulee mahdollistaa autonomia tuomalla esimerkiksi päätöksentekovaltuudet mahdollisimman lähelle asiakasta ja jokaiselle asiantuntijalle.

Esimiehen roolissa autonomian tarjoaminen on merkityksellistä ja vaikuttaa olennaisesti annettujen vapauksien määrään, jolloin jokaista ihmistä kohdellaan ja kunnioitetaan aikuisina. Kohtuullinenkin jousto voi parantaa kokemusta autonomiasta merkittävästi ja palautua takaisin joustavuutena. Ajatukseni kiteytettynä:

  1. Autonomia on taito
  2. Autonomia vaatii molemmin puolisen luottamuksen, jossa vapauden vastineeksi ymmärretään vastuu
  3. Autonomia mahdollistuu avoimen vuorovaikutuksen kautta ja on kahdensuuntaista
  4. Autonomian kaipuu on yksilöllistä

Summa summarum. Yhdestä asiasta on helppo olla yhtä mieltä. Tarve innostumiselle organisaatioissa on yhteinen, sekä hyvinvoinnin että tuloksellisuuden näkökulmasta. Jokaisen ihmisen sisäinen motivaatio ja innostuminen rakentuvat kuitenkin eri asioista.

Tulen käsittelemään sisäisen motivaation osa-alueiden ja esimiestyön välistä yhteyttä Kaikkien aikojen paras minä -blogisarjassani. Jatkoa siis seuraa! Kiitos.

Yksi kommentti artikkeliin ”Ymmärtävä työyhteisö on uusi musta

Kommentoi, ole hyvä

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s