Roskan tie tuntemattomuudesta huomion keskipisteeseen

Aija Kaski_netti
Aija Kaski
Pidä Saaristo Siistinä ry

Ympäristöasioissa tänä päivänä kaksi teemaa on ylitse muiden: ilmastonmuutos ja merien muoviroskat. Paljon isompia ja tärkeämpiä aiheita kumpikin kuin mitä vielä muutama vuosi sitten olisi kukaan uskonut. Molemmat ongelmat ovat nyt yhtäkkiä yleisesti tunnustettuja ja molempien suitsimiseksi vaaditaan nopeita toimia, jotta kurssi saadaan edes jollain tavalla kääntymään ennen kuin suuri ympäristökatastrofi on tosiasia.

Roskasta kaikki alkoi

Pidä Saaristo Siistinä ry:n (PSS ry) perustajat 1960-luvun lopulla olivat aikaansa edellä ainakin yhdessä asiassa: he olivat Saaristomerellä purjehtiessaan havainneet, että luontoon kuulumatonta roskaa alkoi kertyä rannoille.

Tarina kertoo, että viettäessään hienoa kesäpäivää saaristossa ja todetessaan, että rannassa lilluvat roskat alkoivat olla turhan yleinen näky, he päättivät ryhtyä järjestämään roskiksia veneilijöiden ja muiden saarissa liikkujien käyttöön.

Päivittelyn ja tilanteen seuraamisen asemesta he ryhtyivät tuumasta toimeen. Suositumpiin veneilijöiden retkikohteisiin vietiin tynnyreitä ja niiden tyhjentämisestä sovittiin paikkakohtaisesti saaristolaisten kanssa. Useimmiten siihen aikaan taidettiin roskat polttaa. Eipä silloin tiedetty, ettei sekään ole hyvä ajatus. Pidä Saaristo Siistinä ry perustettiin vuonna 1969.

Roskikset olivat suosittuja ja niitä haluttiin eri puolille Saaristomerta koko ajan lisää. Yhdistyksen perustajajäsen Rabbe Laurén keksi Roope-tarran toiminnan rahoittamiseksi ja ensimmäinen Roope-tarra ilmestyi 1979. 80-luvulla toiminta laajeni jo Saimaalle ja Itäiselle Suomenlahdelle ja tänä päivänä PSS ry toimiikin lähes kaikilla Suomen vesistöalueilla.

Roskallekin voi sokeutua

Vaikka me PSS ry:ssä olimme siis tehneet jätehuoltotyötä jo 40 vuotta, niin silti epäröimme vuonna 2011 lähteä mukaan MARLIN-nimiseen EU-hankkeeseen, josta tulikin sitten se projekti, joka toi rantojemme roskaisuuden suomalaisten tietoisuuteen.

Epäröintimme syynä oli käsitys, että meidän rannoillamme ei ole roskaongelmaa. Miten väärässä olimmekaan! Jo ensimmäisen kesän tutkimusten tuloksia muiden projektimaiden (Ruotsi, Viro ja Latvia) rantoihin verratessamme saimme yllätykseksemme nähdä, että Suomesta löytyivät kaikkein roskaisimmat rannat! Tulosten julkistuksen aiheuttaman hämmennyksen ja epäuskoisuuden muistavat monet vieläkin.

Jatkoimme sen jälkeen samojen rantojen tutkimista samalla metodilla vielä projektin päättymisen jälkeenkin. Ensi kesänä (2018) on jo seitsemäs kesä, kun rantoja siivoamme. Projektin päättymisen jälkeen olemme saaneet siihen rahoitusta ympäristöministeriöltä, jolle tulokset toimitamme, ja joka toimittaa ne sen jälkeen Itämeren sopimuksen mukaisesti HELCOMille. Myös Suomen ympäristökeskus käyttää meidän keruutuloksiamme kertoessaan roskien määrästä, laadusta ja ongelman laajuudesta.

Myös kansalaisia rantojen siivoukseen aktivoiva Siisti Biitsi -kampanja syntyi näiden vuosien aikana ja tuleva kevät on jo viides Siisti Biitsi -kevät.

Mikromuovia ei pääse karkuun

Tutkimuksissamme on valitettavasti tehty se ikävä toteamus, että rannasta riippuen kerätystä roskasta 60-90 % on muovia. Nyt tiedämme myös, että muovi hajotessaan ennen pitkää muuttuu mikromuoviksi, jota löytyy joka puolelta ympäriltämme. Valmistakin mikromuovia on esimerkiksi keinokuitutekstiileissä. Mikromuovia päätyy vesistöihin ja maastoon mitä erinäisimpiä reittejä pitkin: vaatteiden pesukoneista vedenpuhdistamojen läpi sekä esimerkiksi autonrenkaista irtoaa mikromuovia.

Olemme eläneet siinä luulossa, että järviemme vedet ovat juomakelpoisia. Ikävä yllätys oli, kun kesällä 2016 olimme tukialuksena Suomen ympäristökeskuksen tehdessä ns. mantatroolausta Kallavedellä. Myös ihanasta kirkkaasta Kallavedestä löytyi mikromuovia.

Toimiva jätehuolto avainasemassa taistelussa roskaa vastaan

Roskaantumista vastaan on taisteltava monella rintamalla ja on todella tärkeää, että roskien vahingollisuudesta ympäristössä tiedotetaan kansalaisia. Roskat ovat pitkään olleet vain ruma näky, mutta nyt tiedämme että niistä – erityisesti muovista – on haittaa monin muinkin tavoin kun ne päätyvät luontoon ja veteen. Muovit sisältävät kemikaaleja, jotka liukenevat luontoon ja muovin aiheuttamat terveydelliset uhat esimerkiksi eläimille ovat todella vakavia.

Me Pidä Saaristo Siistinä ry:ssä olemme päättäneet jatkaa roskaantumisen tutkimustyötä ja kansalaisten aktivointia projektiemme puitteissa. On tärkeää selvittää roskan alkulähteitä ja kartoittaa keinoja, joilla voimme luontoon päätyvän roskan määrää vähentää.

Yksi keino, jonka tiedämme toimivan on, että roskiksia pitää olla siellä missä ihmisiä liikkuu, jotta roskat varmimmin oikeaan paikkaan päätyvät. Jätehuolto tietenkin maksaa, mutta ei niin paljon kuin se, että pilaamme luontomme roskilla ja vasta sitten havahdumme puhdistamiseen.

Meillä on 12 500 uskollista jäsentä, jotka toimintaamme tukevat. Ilman heitä ei olisi meitä. Joukkoon mahtuu lisää ihmisiä – toivoisin jokaisen, joka vesistöjemme hyvinvoinnista välittää, liittyvän PSS ry:n jäseneksi. Se käy helposti täältä.

Pidetään yhdessä saaristo ja kaupunki siistinä!

Aija Kaski
pääsihteeri
Pidä Saaristo Siistinä ry

Liedon Säästöpankki lahjoitti Pidä Saaristo Siistinä ry:lle syksyllä 2017 järjestetyn hyväntekeväisyysgolfkilpailun pistebogeystä kertyneet varat yhdityksen toiminnan tukemiseksi.

Klikkaa itsesi Kaukaa viisas -blogin lukijaksi blogin oikeassa reunassa olevasta Tilaa päivitykset -painikkeesta, niin saat uudet blogipostaukset tuoreeltaan luettavaksesi.

Kommentoi, ole hyvä

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s