Maailman kahdeksas ihme ja neljä muuta perustaa sijoittamiseen

Kaukaaviisas_Markku_Ansamaa_neliö
Markku Ansamaa

Asiakkaan tullessa keskustelemaan pankkiin säästämisestä ja sijoittamisesta, häneltä kysytään erilaisia kysymyksiä, joilla pyritään kartoittamaan hänen riskinsietokykyään, tuottotavoitteitaan sekä sijoitushorisonttiaan. Monesti asiakkaat ovat keskusteluissa ilmaisseet, ettei riskinsietokykyä ole ja siksi halutaan pitää rahat visusti pankkitilillä. Vastaavasti me täällä pankissa yritämme auttaa asiakasta ymmärtämään sijoittamiseen liittyviä asioita, kertomaan, ettei riskiä pidä ajatella aina negatiivisena asiana ja perustelemaan, miksi tili ei ole pitkällä sijoitusajalla järkevin sijoitusmuoto.

J.P.Morganin julkaisussa Principles for successful long-term investing on mielestäni kiteytetty hyvin muutama perusasia sijoittamisesta, jotka olisi hyvä tiedostaa ja ymmärtää, kun tekee itselleen sijoitussuunnitelman pitkälle aikavälille.

1. Elämme entistä pidempään

Vuosien saatossa lääketiede on kehittynyt huimasti, elintapamme ovat terveellisempiä kuin ennen ja yleistieto terveyteen vaikuttavista asioista on lisääntynyt ja siksi elämme pidempään kuin ennen. Tällä hetkellä Suomessa miesten elinajanodote on 78,4 vuotta ja naisilla 84,1 vuotta ja ne ovat nousseet viimeisen 20 vuoden aikana selvästi.

Lisäksi todennäköisyys sille, että 65-vuotiaasta pariskunnasta jompikumpi elää yli 90 vuotiaaksi, on peräti 50 %. Tämä merkitsee sitä, että työaikana säästettyjä varoja tulee riittää yhä pidempään, mikäli työvuosien aikana kerrytetty eläke ei riitä haluamaamme elintasoon. Työaikana tarvitsee siis säästää entistä enemmän ja varoille tulee myös saada tuottoa.

2. Talletus on pitkällä aikavälillä huono sijoitus

Talletuskorot ovat olleet jo hyvin pitkään erittäin matalalla tasolla ja inflaation jälkeen korot ovat jopa negatiivisia. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli teet tänään talletuksen vuodeksi, ei talletuksesi arvo ole enää korosta huolimatta niin arvokas kuin se oli vuosi sitten. Euromäärä toki tilillä kasvaa, mutta samaan aikaan hyödykkeiden hinnat ovat nousseet, etkä saa enää samalla rahalla ostettua tuotetta, jonka olisit aiemmin saanut ostettua.

Käteisen historiallinen tuotto on havainnollistettu lähdemateriaalissa tekemällä euron talletus 100 vuotta sitten. Tämän talletuksen arvo on tänään kaksi euroa. Vastaavasti, jos saman euron olisi sijoittanut laajaan amerikkalaiseen S&P500 osakeindeksiin, olisi sen arvo tänään 2.023 euroa. Ero on todella merkittävä. Jos tämän tiedon yhdistää edellä mainittuun faktaan pidemmästä elinajasta, on helppo ymmärtää, ettei talletus ole pitkällä aikavälillä hyvä sijoitus.

2. Maailman kahdeksas ihme

Korkoa korolle -ilmiöstä puhutaan maailman kahdeksantena ihmeenä. Kyse on siitä, että ensimmäisenä vuotena saat korkoa sijoitetulle pääomalle. Ensimmäisen vuoden jälkeen saat korkoa pääoman lisäksi myös edellisten vuosien koroille, joten saat siis jatkuvasti korkoa kasvavalle summalle, jolloin saatu korko joka vuosi myös kasvaa.

Mitä aikaisemmin aloitat sijoittamisen, sitä pidempään pääset hyötymään korkoa korolle -ilmiöstä. Jo muutaman vuoden pidemmällä sijoitusajalla, korkoa korolle -ilmiö lisää lopullista tuottoasi huomattavasti. Jos taas miettii elinajanodotteen kasvamista; mitä aikaisemmin aloitat säästää, sitä pienemmällä summalla pääset samaan lopputulokseen kuin henkilö, joka aloitti myöhemmin.

Otetaan esimerkiksi kaksi henkilöä, jotka säästävät eläkeaikaansa varten. Molemmat sijoittavat 5.000 € vuodessa ja molempien sijoitusten tuotto on 5 % vuodessa. Erona on säästöaika, henkilö A aloittaa säästämisen 25-vuotiaana ja henkilö B 35-vuotiaana. 65-vuoden iässä A:lla on säästössä 639.199 € ja B:llä 353.803 €. A on siis sijoittanut 50.000 euroa enemmän, mutta säästössä on 285.396 euroa enemmän kuin B:llä! Tämä ero syntyy, koska A:n sijoitukset kasvavat korkoa korolle pidemmän aikaa.

Osakesijoittaja pääsee nauttimaan myös korkoa korolle -ilmiöstä sijoittamalla mahdolliset osinkotuotot takaisin osakkeisiin. Usein varsinkin pitkäaikaisessa sijoittamisessa osinkojen merkitys korostuu ja siksi hyvää osinkoa maksavia osakkeita halutaan sijoitussalkkuun. Otetaan esimerkiksi jälleen henkilöt A ja B. Molemmat sijoittavat 5.000 € laajaan eurooppalaiseen MSCI Europe -osakeindeksiin sillä erolla, että A sijoittaa saamansa osingot takaisin osakeindeksiin ja B käyttää osingot kulutukseen. Kun molemmat ovat sijoittaneet näin 31 vuotta A:n sijoitusten arvo on noussut 72.580 euroon, kun B on jäänyt 27.972 euroon. Ero on siis yli 2,5-kertainen. Osakerahastoihin sijoittavalla on tämän lisäksi vielä verotuksellinen etu. Sijoitusrahastot eivät maksa veroa osinkotuloistaan ja pääsevät siten sijoittamaan saadut osingot täysimääräisesti takaisin osakkeisiin. Pitkällä aikavälillä korkoa korolle -ilmiö lisättynä sijoitusrahastojen verovapaudella hyödyttää piensijoittajaa huomattavasti.

4. Ajoittaminen on hankalaa, joten pysy sijoitussuunnitelmassasi

Aika ajoin sijoitusmarkkinat heiluvat. Välillä vähemmän, välillä enemmän ja välillä osakkeiden arvosta pyyhkiytyy kymmeniä prosentteja pois. Ei ihme, että tottumattomampaa sijoittajaa toisinaan hirvittää. 80-luvun jälkeen laaja eurooppalainen MSCI Europe -osakeindeksi on tippunut vuoden huippulukemista keskimäärin 15,3 %. Kuitenkin vain kahdeksana vuotena koko vuoden tuotto on painunut negatiiviseksi. Historia ei toki ole tae tulevaisuudesta, mutta toisaalta esimerkiksi Yhdysvaltain laajasta S&P500 -osakeindeksin historiasta ei löydy sellaisia 20-vuoden mittaisia ajanjaksoja, jolloin osakeindeksin vuosituotto olisi ollut negatiivinen.

Markkinat siis heiluvat ja hyvä niin. Pidä niitä ennemminkin hyvinä hetkinä tehdä lisäsijoituksia kuin myydä sijoituksesi pois. Markkinat kyllä elpyvät ennemmin tai myöhemmin.

5. Hajauta, hajauta, hajauta

Kaikkeen sijoittamiseen liittyy aina riskejä, jotka voivat pahimmillaan realisoitua sijoitusten arvojen alentumisina. Vastineeksi ottamastaan riskistä sijoittaja haluaa sitä korkeampaa tuottoa, mitä suurempaa riskiä sijoitus sisältää. Riskejä voi pienentää hajauttamalla sijoituksiaan esim. ajallisesti, toimialallisesti, maantieteellisesti tai sijoittamalla erilaisiin omaisuuslajeihin. Hajauttamisen hyödyt voi todeta helposti, tarkastelemalla esimerkiksi viimeisen reilun kymmenen vuoden tapahtumia. Tänä aikana maailmassa on ollut mm. finanssikriisi, eurokriisi, voimakas öljyn hinnan lasku sekä poliittisia että geopoliittisia kriisejä ympäri maailmaa. Näihin kaikkiin tapahtumiin arvopaperit reagoivat, mutta eri tavoin. Mikäli sijoitukset ovat olleet hyvin hajautetut, ovat tapahtumien aiheuttamat riskit olleet selkeästi pienemmät kuin silloin, jos kaikki munat olisivat olleet yhdessä korissa.

Lähdemateriaalissa on kuvattu kymmenen eri omaisuusluokan tuotot viimeisen kymmenen vuoden ajalta sekä niiden keskimääräinen vuosituotto ja riski (volatiliteetti). Yksittäisten omaisuusluokkien lisäksi kuvaan on lisätty näihin omaisuuslajeihin hyvin hajautettu sijoitussalkku (40 % osakkeita, 40 % korkosijoituksia, 5 % kiinteistöjä, 5 % hyödykkeitä, 5 % hedge-rahastoja ja 5 % käteistä). Kun omaisuusluokkia tarkastellaan tällä ajanjaksolla, on edellä mainittu sijoitussalkku ollut tuotoissa mitattuna vuosittain sijoilla 3-7, tuottaen keskimäärin 6,6 %. Huolimatta siis kaikesta markkinoilla olleesta heilunnasta, sijoittajalla on ollut melko tasainen kyyti, kun sijoitussalkku on ollut hyvin hajautettu eri omaisuusluokkiin.

Sijoittamista pidetään usein vaikeana asiana, mutta turhaan. Tärkeintä on ymmärtää muutama perusasia, tehdä sijoitussuunnitelma ja aloittaa sijoittaminen. Suunnitelmallisuuden tärkeydestä kirjoitinkin jo viime marraskuussa blogikirjoituksessani Suunnittelemattomuus syö säästöjä.

Jos tarvitset apua sijoittamisen aloittamiseen tai päästäksesi eteenpäin, ole yhteydessä minuun. Tahdon auttaa sinua pääsemään tavoitteisiisi.

Klikkaa itsesi Kaukaa viisas -blogin lukijaksi blogin oikeassa reunassa olevasta Tilaa päivitykset -painikkeesta, niin saat uudet blogipostaukset tuoreeltaan luettavaksesi.

Kommentoi, ole hyvä

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s